Sähköhuolto

Tuotantotavat

Sähköenergiaa tuotetaan Suomessa monipuolisesti vesi-, tuuli-, bio-, ydin- ja lämpövoimaloissa. Jokaisella voimalatyypillä on omat etunsa ja haittansa. Esimerkiksi ydinvoima sopii pohjavoiman tuotantoon jatkuvasti täydellä teholla. Vesivoima sopii myös vuorokausisäätöön. Lämpövoimalaitokset sopivat parhaiten kaupunkien sähkön ja lämmön yhteistuotantoon ja huippu- ja varavoimalaitoksiksi. Usein kaikkien tuotantotapojen yhdistelmä antaa edullisimman tuotantorakenteen.

1980 1990 2000 2010 2020
  TWh TWh TWh TWh TWh
Ei-fossiiliset energialähteet
Vesivoima 10,1 10,8 14,5 15,0 15,5
Tuulivoima 0,0 0,0 0,1 1,0 3,0
Biovoima 2,7 5,0 9,8 12,0 14,0
Ydinvoima 6,6 18,1 21,6 34,0 46,0
Yhteensä 19,4 33,9 46,0 62,0 78,5
Osuus 50 % 66 % 68 % 73 % 74 %
 
Fossiiliset energialähteet
Hiili 11,4 9,0 8,2 8,0 8,0
Turve 2,0 2,8 3,5 4,0 5,0
Kaasu 1,6 4,4 8,4 10,0 13,0
Öljy 4,2 1,6 1,3 1,5 1,5
Yhteensä 19,2 17,8 21,4 23,5 27,5
Osuus 50 % 34 % 32 % 27 % 26 %
 
Kokonaistuotanto 38,6 51,7 67,4 85,5 106,0
Nettotuonti 1,2 10,7 11,9 10,0 4,0
Kokonaiskulutus 39,8 62,3 79,3 95,5 110,0
Voimalaitosteho (MW) 8 900 11 900 14 900 17 900 21 900

Sähkön kokonaiskulutus kasvaa Suomessa tasaisesti noin 2 TWh vuodessa. Uutta voimalaitoskapasiteettia tarvitaan lisää noin 3000 MW kymmenen vuoden aikana. Kasvusta noin puolet on ydinvoimaa. Fossiilisten polttoaineiden osuus kattaa tuotannon kasvusta vain viidesosan, mutta tehosta kolmasosan. Fossiilivoiman osuus sähköntuotannosta on 26-30 %.

Hiilidioksidipäästöjen alentamistavoitteet ohjaavat kulutusta fossiilisista polttoaineista ei-fossiiliseen suuntaan. Kolme tärkeintä sähköntuotannon tapaa ovat nyt ja tulevaisuudessa ydinvoima, vesivoima ja biovoima. Niistä ei synny hiilidioksidipäästöjä. Kaasuvoima on noussut neljänneksi yleinen energialähteeksi sähköntuotannossa. Viidentenä on hiilisähkö, joka oli Suomessa vielä 1980 tärkein sähköenergian tuotantolähde.

Maailman energiavarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Suomessa ei ole omasta takaa runsaita fossiilisten polttoaineiden tai uraanin varantoja. Sen sijaan Suomessa on keskimääräistä enemmän turve-, vesivoima- ja bioenergiavaroja. Suomi on biosähkön tuottajana edelläkävijämaa koko EU:n alueella. Suomi tuottaa noin puolet koko EU:n biosähkön tuotannosta.